Vaskikäärmeen blogi

Niin, ihan jees päivä, mutta paljon parempaakin tapahtui. En tiedä onko joku tehnyt asialle jotain, vai onko henkilökohtainen voimani kasvanut/henkiruumis muuttunut, mutta tänään kun yritin mennä tupakalle työkaverin kanssa se maistui pahalta. Siis tupakka maistui oikeasti niin pahalta, etten saattanut poltaa sitä ollenkaan, melkein oksensin yrittäessäni. Olen ollut satunnainen lähinnä ryypätessä polttaja, mutta töissäkin on tullut sitä ajoittain harrastettua. Aina on ollut niin, että varsinkaan kostenpuoleisen illan ja puolen tupakka-askin jälkeen ei ole muutenkaan tehnyt mieli tupakkaa, pelkkä ajatuskin on yököttänyt noin kuukauden, puolitoista jälkeenpäinkin. Yleensä sitten vain tupakka on jossain vaiheessa taas pitkän tauon perään maistunut ja sen polttaminen alkanut olla houkuttelevaa.

Tästä edellinen kerta on ollut elokuun alussa, mutta edelleenkään tupakka ei maistunut tänään hyvälle. Olen muutenkin miettinyt etten haluaisi enää polttaa, mutta itseni ja oman heikkouteni nautintoaineiden suhteen tuntien olen ajatellut, että vannomatta paras. Hyvä niin, jos pääsen siitä vähästäkin nyt eroon mitä olen polttanut, kosteahkoissa illanvietoissa siitä on päässyt tulemaan lähes pelottavan säännöllinen tapa, tai miksei jo riippuvuus. Katsotaan nyt miten käy, paras testi lienee kun palaan pohjoiseen ja joudun sen ihmisen seuraan jonka kanssa koko tapa tuli alettua. Jos tupakka maistuu edelleen silloinkin yhtä pahalle, voinen todeta kahden vuoden flirttailun sen paheen kanssa olevan ohitse.

Tänään oli hyvä päivä töissä, sain levitettyä oikeaa pakanatietoutta joillekin ihmisille, joiden olen vaistonnut olevan kiinnostuneita. Minulle vasta kaksi vuotta sitten itseni lopullisesti löytäneenä ja sen jälkeen pikkuhiljaa hiipien ”kaapista ulos tulleena” noitana tästä asiasta puhuminen on yhä toisinaan pelottavaa. Valitettavasti ihmiset edelleen vainoavat meikäläisiä jossain määrin, enkä siksi viitsi mainostaa joka vastaantulijalle omaa vakaumustani. Kysyjien kanssa olen ottanut sen linjan että vastaan rehellisesti ja parhaan tietoni mukaan heidän kysymyksiinsä. Yleensä kun olen niin kiltin näköinen enkä kanna mitään koruja joita ihmiset suoralta kädeltä osaavat yhdistää pakanoihin, en ole törmännyt pahemmin ennakkoluuloihin. Silti jotenkin oudosti asioista oikeasti kiinnostuneet aina löytävät minut, niinkuin nytkin on käynyt kolmen nuoremmasta päästä olevan työkaverin suhteen.

Tänään on hyvä päivä olla olemassa, pitkästä aikaa voin sanoa että työpäivä ei ollut ihan P:stä. En kai enää niin välitä, kun sopimus loppuu 4 vuorokauden päästä ja sitten pääsen kotiin pohjoiseen takaisin. Kotiin!

Vieläkin väsyttää eilisen jälkeen. Tuli eilen käveltyä tuntikaudet Uutelassa, voimapaikalta toiselle. Lihaksia särkee. Aivoissa humisee. Ylpeydellä voin silti todeta, että työ on tehty, sauvani on vihdoin valmis.

Olen edelleen hieman häkellyksissä sauvastani ja sen saantitavasta. Hyvin otettu. Sauvan antaja on tämänhetkinen shamanismin opettajani ja sen saamiseen liittyy hyvin voimakkaita tunteita. Sauva on minulle niiden asioiden ja sen kasvun symboli, jonka olen saavuttanut viimeisen kahden vuoden aikana kovalla työllä. Noituuden oppiminen ei ole mitään lastenleikkiä, vaan kovaa työtä, jossa joutuu hyvin todellisella tavalla vastakkain omien pelkojensa kanssa. Pimeän pelko, kuoleman pelko, yliluonnollisen pelko, hylätyksi/vainotuksi tulemisen pelko jne… Jokaisen ylitse ja on kuitenkin päästävä.

Joskus ihmettelen itsekin miksi. Miksi uhraan aikaani ja voimiani asioille joissa vaarat ovat todellisia, työ kovaa ja ainakin toistaiseksi palkinnot vähissä. Miksi? Vastaus on yksinkertainen: voima. Tiedän syntyneeni tätä varten. Tämän takia hankin elämäni varhaisempina vuosina klassisen soturikoulutuksen sisältäen uimista, ratsastusta, eri budolajeja ja jousiammuntaa. Tämän takia opiskelen nyt soturin voiman toista puolta, sen henkisiä ja maagisia ilmentymiä ja ulottuvuuksia. Voima. Voima muuttaa tahdollaan asioita. Voima puolustaa heikkoja. Voima parantaa ja korjata se mikä on rikki ihmisissä ja heidän elämässään. Voima kohdata pelkäämättä tämän maailman pimeys, kuolema ja pelottavat asiat. Voima luoda uutta, tuoda kauneutta ja valoa tämän maailman keskelle. Kaiken vastauksena on voima.

Minä rakastan. Minua rakastetaan. Pelon vastakohta on rakkaus.