Arkkuloki

Aamulla herätessä  sitä kaikkein vähiten kaipaa sisustusohjelmaa, jossa tänä aamuna esiteltiin erään ah niin hienostoperheen lomavenettä ja pirteä rouva selittää viisaana ja sivistyneenä, että eksoottisin kala jota he ovat syöneet on hummeri….

Just. Näin ne viisat ihmiset…

Idioottikin tietää, ettei se hummeri mikään kala ole. Ei ainakaan ollut viimeksi kun kävin tarkistamassa.

Se on rapu. Äyriäinen.

Mitä, et tiennyt?!

Onhan sillä pyrstö, mutta ei se siitä otuksesta kalaa tee… Lisätäänpäs siihen vielä kova kuori ja sakset… Ja jos on vielä yhtään epäselvää, niin voisi vaikka vilkaista wikipedista minkälainen olio on kyseessä. Nämäkin oliot varmaan ostaneet jonkun purkin valmista lihaa, tuskin niillä taitoa oli keittää tai valmistaa hummeria itse. Jos olisi ollut, niin olisivat tienneet ettei se mikään kala ole. x’D

Siis ihan oikeasti typeriä ihmisiä on olemassa….

Vau.

~Uku

Lelukin voi tehdä itsemurhan

16102007
© Ukuli 2007

Vinski tekee taas tänään itsemurhan,
hyppää tietokoneen päältä alas,
harmi vain, että selvisi taas hengissä,
aivan niin kuin aina ennenkin.
Ei tullut edes kulumaa.
Ei katkennut raaja,
ei irronnut pää.
Ei raukkarukka vapaaksi pääsyt.
Ei, ei tänäänkään.

Surullinen lelu tuo,
päivänsä tahtoo päätää,
epäonnisen tuotantolinjan tulos,
muovihäkistä tahtoo niin kovasti ulos,
vapauttaa rautalankamalli ristiinaulitun.

Kädet ikuisesti levällään,
kuin valmiina kuolemaan,
toivonsa menettäneenä,
putoamaan,
lentoon lentämään.

Ainoa tie pois,
pudota on,
toivoa putoavansa sulamaan,
helvetin lieskoihin,
kiehuvaan hornankattilaan,
niin muoviliha päältä katois’,
rautalankarankamalli jäljellä ois’,
hehkuvaksi korventuis,
ehkäpä ristin kuvaksi muutua vois…

Sen siitä saa kun on surullinen itsemurhakandidaattilelu PC:n näytön päällä tasapainoilemassa ja silloin kun pitäisi vain keksiä jotain millä saada aika kuluman, että PC lämpenee… Kiva ainakin tietää ettei inspis outoihin kirjoituksiin ole kadonnut yhtikäs minnekään. Siellä se nukkuu, edelleen… Tallessa on.

Pistin tämän aiemmin deviin, mutta laitetaan tännekin. Eipä ole aikoihin tullut heitettyä tänne mitään uutta. ^^’ *epämääräistä viheltelyä*

Luvassa on muutamia tarinoitakin, pari ihan originellia ja jokunen fan ficci. Tarinoita saa tulostaa ja lukea, mutta niitä ei saa kopioida ym. käyttää hyväksi. Fan ficeissä on disclaimerit ja originelleissa ei. Ja jokaisessa on vielä tarpeelliset tiedot siitä soveltuuko se pienemmille vaiko ei…

Ai niin…  Saa kommentoida, jos vain uskaltaa. x’)
~ Uku

Kommentit: Voi olla taas aika puolivillainen tekele, joka löytyy myös devistä… ^^’ Tämä oli yksi niistä harvoista joilla oli projektinimkin. Se kuuluu; auo päätäsi minulle, niin vittuilet viimeisen kerran… Kertoo hyvin paljon luonteestani. ( vaikkei uskoisi…. eihän? ) Hiisi… Tällä samalla aiheella saattaa tulla pian jotain uuttakin. ^^’

***

Uhrauksia

© Ukuli 2005

Elämäsi ei ole enää yksistään sinun,

valintoja on tehty,

mutta niitä on vielä paljon edessä.

Jotkut tarjotaan,

joitakin on osattava pyytää,

jotkut vaativat uhrausta,

toiset vaativat työtä,

ja joistakin on maksettava kallis hinta.

Turhat haaveet voit nyt unohdaa,

älä silti koskaan luovu unelmista,

toivoa ei pidä menettää,

tai lakkaa esittämästä toiveita,

uskomasta mahdottomaan,

tai lakkaa luovuttamasta,

älä koskaan myy sieluasi,

ja myy nahkasi kalliilla,

pala palalta jokaiselle joka sinulle päätään aukoo,

turhia suustaan ulos laukoo.

Yrittävät vain pysäyttää,

sinut liiskaksi rysäyttää,

niille ei kannata valtaa antaa,

eikä niitä tarvitse selässään kantaa,

muuten joudut orjana pitämään kuristavaa pantaa.

Kai tämä pitäisi merkitä jonkunlaiseksi saavutukseksi… Tästä uutisesta oli aikaa ja runonpätkän kaappasin armaasta luonnoskirjastani…  Tässä on lopputulos, kun ei usko itseensä. Ja pitää sitä mahdottomana. Yhä enemmän mietin mitä hittoa oikein tein väärin. ^^’ Kyllä vaan, jatkan epäonnen manaamista päälleni.