toisiltamme eksyttiin ..
mikä meitä vaivaa ?
emme voi unohtaa ,
emme kykene jatkamaan .
erosimme kahteen eri maailmaan .
jokin vetää minua puoleesi.
haluan kuulla äänesi , nähdä katseesi .
kaikki päivät, mukanani muistojen haamu .
tuleeko meille vielä uusi aamu ?
——-
muistatko ne päivät
kun silmäsi taistelivat kilpaa taivaan kanssa
kun aurinko paistoi ja puut loivat varjoja
hymyileville kasvoillemme
me juoksimme sadetta karkuun
käperryimme katoksen alle lähekkäin
kuuntelimme sadepisaroiden rummutusta
laulaen, hyräillen hiljaa mukana
nyt kun seisomme
hiljaa, vierekkäin, jäätyneen taivaan alla
emme puhu, emme hymyile, emme tunne
sillä ajan jäätävä koura on saanut meidät kiinni
hiljaa muistot murskautuvat
palavat kuin tähdenlento ilmakehään
tämä unenomainen lumisade
on meidän hajonneet muistomme
——-
vaikka et muistaisi
niin kuin minä
aina kaunein
tuo soitto jota en
koskaan ehtinyt kuulla
meille avattu verho
häivähdys valoa
kun emme vielä tienneet
ja oli vain hetki
aavistus jostain
ihmeellisestä
oli kaikki.